Ensimmäiset askeleet elämän tiellä

Sain jostain käsiini Frank Mangsin kirjoittaman vanhan ja kuluneen lehtisen Ensimmäiset askeleet elämän tiellä. Ajattelin, että olisi ihan kiva lukaista se ja vilkaista, millaisia ajatuksia Mangsilla oli. Nimi oli tuttu, olin kuullut hänen olleen evankelista, mutta muuta en oikeastaan hänestä tiennyt. No, kirja ei sinänsä antanut hänestä tietoa, mutta valaisi sitä sanomaa, jota hän oli julistanut.

Kirja on kai tarkoitettu juuri pelastuneille ihmisille opastukseksi, mutta sen voi kyllä lukea kuka tahansa ja saada siitä paljon. Kirjan etulehdellä on kirjoittajan viesti lukijalle, ja se pysäyttää:
"Jos tämä pieni kirjanen voi koitua siunaukseksi yhdellekään sielulle, niin se on saavuttanut tarkoituksensa (jne)"

Tunnen, että minun kohdallani kirjanen saavutti tarkoituksensa, koin sen jollain tavoin siunaavan minua, vaikka en mene vannomaan, että elämäni olisi muuttunut sen ansiosta. Kuitenkin kuka tietää, ehkä tämäkin kirjanen on ollut vaikuttamassa johonkin suurempaan muutokseen minussa. Muutokseen, joka on koko ajan käynnissä (2. kor 3.18)

Kirjan jakautuu kolmeen lukuun, joissa on alaotsikoita. Luvut antavat kuvaa, mitä kirjassa käsitellään: Kuinka voin päästä pelastusvarmuuteen? Kuinka voin varjeltua? "Täyttykää Hengellä".

Kirjanen tuli kohti ja kehotti, rohkaisi, nuhteli ja antoi uusia oivalluksia.

Kirjassa oli alaotsikko: Luovu epäilemättä kaikesta sellaisesta, mistä Jeesus pyytää sinua luopumaan. Ja sen jälkeen alaotsikoita oli mm. Sano hyvästit tanssille ja teatterille! Polta huonot kirjat! Etenkin viimeinen sai minut varpailleni. Tarkistin, että kirjanen on painettu vuonna 1943, eli ei siitä ole edes kovin kauan aikaa. Nykyään, jos joku julistaisi tällaista sanomaa, hänet kivitettäisiin hengiltä ja kivittäjinä olisivat kunnon kristityt ja uskovaiset.

Vaikka en aivan allekirjoita kaikkea, ainakaan sitä, että pitäisi polttaa "huonot" kirjat, niin jotenkin tällainen julistus puhuttelee paljon enemmän kuin se sanoma, mitä nykyään julistetaan. Synnistä ei puhuta, eikä mistään luopumisesta, vaan ennemmin puhutaan siitä, mitä kaikkea Jumala on meille luvannut ja mitä kaikkea hyvää Jumalalla on meille tarjottavana. Toki se kaikki on totta, mutta tavallaan evankeliumi jää vajaaksi, jos ei puhuta esim. synnistä.

Kirjan viimeinen osa, "Täyttykää Hengellä" herätti kaipauksen ja kysymyksiä. Mitä on "hengellä täyttyminen" ja kuinka voisin olla Jumalan henkeä täynnä joka päivä, niin, että hän ohjaisi kaikkia tekemisiäni?

Kirjanen oli pieni ja ohut (62 s.), mutta niin täyttä asiaa, että siinä riittäisi pohdittavaa, mutta säästän teitä lukijani :)